Ihanaa ja hienoa lämmitetään!

Koreografiaa lämmitetään, tanssijat virittäytyvät tahoillaan ja joulukuun alussa tavataan harjoitussalissa Helsingissä, 8. ja 9.12 esiinnytään Zodiakin näyttämöllä.

sopukassa

Turussa suurimpana hasteena oli teoksen asettaminen kiertueen pienimpään näyttämötilaan, kaupunginteatterin Sopukkaan.  Lämmitysharkoissa tehtiinkin työtä koreografian venyttämiseksi syvyyssuunnassa, koska leveyttä oli useita metrejä vähemmän kuin aikaisimmilla kiertuenäyttämöillä.

Esitykset menivät hyvin. Turun ensi-illassa väkeä oli katsomon täydeltä, yli 100 henkeä. 

Kiitokset turkulaiselle yleisölle! 

PIAN OLLAAN TURUSSA !

Lokakuun uutisia Ihana ja hieno työryhmästä

Turussa polkaistaan käyntiin Ihana ja hieno teoksen syyskauden 2012 esitykset. Teoksen tanssijakaartiin tulee muutos, sillä koreografi Janina Rajakangas paikkaa tanssija Rea-Liina Brunoun roolin teoksessa. 

Esitykset: Turun Kaupungin Teatteri, Sopukka 5.10 klo 19 & 6.10 klo 14

Syyskauden viimeiset Ihana ja hieno esitykset rullaa sitten Zodiakin näyttämöllä Helsingissä 8. & 9. joulukuuta.

PS.  28 päivä lokakuuta saa ensi-iltansa Tampereella VAPAAkollektiivin uusin tuotanto Valoa ja Pimeää -kaupunkivaellus. Syyskauden 2012 ohjelmiston löydät kotisivuilta: www.vapaakollektiivi.blogspot.fi

Terveisiä Oulusta!

Käsillä ovat kevätkauden viimeiset esitykset ennen kesälaitumille siirtymistä. Tällä kertaa kirjoittelen kuulumisia Oulusta, jossa esiinnymme tänään sekä huomenna Kulttuuritalo Valveella klo 19. Tervetuloa vaan katsomoon kaikki Oulun seudulla oleilevat nykyiset ja tulevat tutut!

Näyttämön rakennus Valvesalissa on parhaillaan käynnissä. Päivän aikataulu rakennuksineen ja harjoituksineen on melkoisen tiivis ja henkisesti valmistaudummekin jo varsin rivakoihin hetkiin esityksen alla. Luottohenkilömme, valosuunnittelijamme Tero ei tällä kertaa päässyt lähtemään mukaamme, mikä hieman lisää tilanteen jännittävyyttä. Saappaisiinsa hyppäsi uusi tuttavuutemme Hannu, joka kyllä vaikuttaa hoitavan homman kotiin rauhallisen varmasti. Onneksi Valvesalin tekniikkajengissä on Hannun apuna useampia miesvoimia. Eli esitys alkaneen ajallaan...

Tuntui mukavalta taas lähes kuukauden tauon jälkeen kokoontua yhteen ja Ihanan ja hienon ääreen. Junamatkalla palauttelimme teosta mieliimme DVD:n avulla ja eilen illalla teimme läpimenon harjoitussalissa. Useassa hetkessä sai taas huomata sen, että keho kyllä muistaa rytmejä ja liikkeellisiä yksityiskohtia paljon paremmin kuin hatara ja häilyväinen pää. Toki eri kehoihin tallentuneissa muistijäljissä saattaapi olla eroavaisuuksia... no niistä sitten neuvotellaan.

Janinakin on nyt mukana keikalla. On kiinnostavaa kuulla tämän iltaisen esityksen jälkeen miten hän kokee teoksen nyt, kun kantaesityksestä on jo yli kaksi kuukautta ja esityspaikkakin on erilainen. Toistaiseksi koreografiaan ei vielä tullut muutoksia, katsotaan mitä iltapäivän harjoituksissa tapahtuu. Jokin uusi yllätyselementti on jo kuitenkin kuulemma iltaan luvassa...

-Maria

3.5 KUOPION ESITYS

Kuopiossa oli jo kolme tanssijaa mystisessä kurkku-pöhössä ja enemmän-vähemmän ääni poissa.

Omalta osalta kurkkupastillit suussa tanssiminen ei nyt ehkä ollut paras kokemus, mutta hyvin esitys kokonaisuudessaan ryhmänä meni. Maijalla taisi jopa olla paras veto tähän mennessä :-).

Sotku esitystila ei loppujen lopuksi hirveästi poikennut Hällästä tanssijan työllisesti.
Teatterin valoissa oli kuitenkin sen verran eroa että se sai meidän tanssijat tuijottelemaan omia varjojamme lattiassa ennenkokemattomasti. Varjoista pystyi teoksessa huomioimaa mm. että tukka repsottaa ja muutenki haltioitumaan vahvoista kontrasteista.

Yleisö löysi mukavasti esitykseen ja sali oli melkein täynnä! 

Tampereen esityksistä saatuja katsojakommennteja:

-"Teki mieli nousta yleisössä seisomaan ja jorata mukana"

-"Teos synnytti ajatuksia, naisena!"

-"Teoksen äänimaailma ja -valinnat kiinnostavia"

-"Tanssiesitys oli erilainen kuin muut näkemäni..."

-"Raju Herkkä Kaunis"

/kokosi Maija

Kotiesitysten jälkeisiä tunnelmia

Takanapäin on ensi-ilta ja kaksi lisäesitystä täällä kotikonnuillamme Tampereella. Emme ehkä voi kutsua Hällä –näyttämöä varsinaisesti kotinäyttämöksemme, mutta siltä se tuntuu. Olemme saaneet ja toistamiseen työskennellä ja toteuttaa ensi-illan siellä. Se on ollut kyllä mahtava juttu, suuri kiitos Hällää emännöivälle Tanssiteatteri MD:lle ja Sisä-Suomen tanssin aluekeskukselle yhteistyöstä! Kiitokset myös runsaalle tamperelaisyleisölle. Esitykset on tehty katsottaviksi ja koettaviksi, jaettaviksi. Kiitos kaikille teille, jotka tulitte kokemaan esitystilanteet ja keskustelut kanssamme!

Ensi viikolla alkaa uusi vaihe teoksen elämänkaaressa. Aloitamme kiertueen tanssin aluekeskuksissa, joista ensimmäisenä suuntamme Kuopioon Itäisen tanssin aluekeskuksen vieraaksi. Esityspaikkana tulee olemaan Sotku, mikä on varsin erilainen esitystila kuin missä täällä Tampereella olemme nyt esiintyneet. Sotkun teatteritila on pienempi ja intiimimpi kuin Hällä ja yleisö tulee olemaan huomattavasti lähempänä. Luulen, että esiintymiskokemus tulee olemaan hyvin erilainen. On kyllä huippuhienoa, että pääsemme kokemaan teoksen erilaisissa ympäristöissä. Teos ja tanssijantyömme tulee varmastikin vaikuttumaan näistä erilaisista tiloista ja yleisöistä, ehkäpä jossakin määrin myös muuttumaan tässä matkan varrella. On mielenkiintoista nähdä miten teos ja me tekijät kasvamme tämän kiertuevuoden aikana.

Viikon tauko ensi-illan ja seuraavien esitysten välillä vaikutti jo esiintymiskokemukseen. Tiiviin harjoitusperiodin päätteeksi ollut ensi-ilta oli intensiivinen loppurutistus ja työjaksojen tiivistymä. Siihen latautui paljon energiaa ja odotuksia. Tuon vahvan latauksen purkauduttua nämä viimeisimmät kaksi esitystä tuntuivat avarammilta, niissä tuntui olevan enemmän tilaa tehdä huomioita omasta tanssijan työstään, toisista esiintyjistä, koko esitystilanteesta ja yleisöstä. Sitä ikään kuin pääsi ihmettelemään, että tälläinenkö tämä teos on? Esitysten myötä teokseen oikeastaan pääsee vasta kunnolla tutustumaan. Odotan innolla mihin tämä suhde kehittyy!

-Maria